Tulevaisuutta silmällä pitäen on oleellisen tärkeää, että toimiva, demokraattinen, luonnon kanssa sopuisa yhteiskunta kuuluu kaikille. Elinvoima ja tasapainoinen talous takaavat parhaiten arjen toimivat palvelut vauvasta vaariin. Yritysmyönteisesti toimiva kunta on aina elinvoiman puolella. Kunnan tulee tehdä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa...
Piikkiön yhtenäiskoulun rakennuskannasta osa on palvellut koululaisia jo 50-luvulta lähtien. Koulua on matkan varrella laajennettu ja korjattu monenlaisilla remonteilla. Koulussa toimii tällä hetkellä luokat 1-9 sekä läheisen Tienniityn päiväkodin kaksi esiopetusryhmää. Tehtyjen kuntotutkimusten mukaan PYK:n kunto on huono. Koulua kuitenkin...
Kaarinan kaupunkikin käyttää rakennusvalvonnan luvissa Lupapiste.fi:n palveluja. Palvelu vaikuttaa asiakkaan näkökulmasta toimivalta ja käytettävältä. Samaiselta nettisivulta löytyy myös Ostoksille -linkki, josta voi kuka vain ostaa 15 euron hintaan minkä tahansa rakennuksen pohjakuvat, leikkauskuvat, ilmastointisuunnittelukuvat, julkisivukuvat,...
Marraskuun kokouksessa täydensimme vielä joukkoliikennetyöryhmän kokoonpanoa parilla viranhaltijalla sekä yhdellä keskiryhmien edustajalla. Kokoomusta edustavat Ulla Myntt-Rinne ja Matti Alander. Joukkoliikennetyöryhmän työn keskiössä ovat Kaarinan sisäiset K-linjat. K-linjojen reitit perustuvat erityisesti koulukuljetustarpeisiin. Tästä on...
Sain muutama viikko sitten tilaisuuden vierailla tuulivoimapuistossa (syyskuussa 2020). Kyseisen puiston sähkön ostaa kokonaan suuri ruotsalainen huonekaluliike ja itse voimalat ovat toisen ruotsalaisperäisen yrityksen omistuksessa.
Piikkiöön aikoinani muutettuani olin kovin huolissani Toivonlinnantien pyörätiettömyydestä. Kaikki instanssit olivat yhtä mieltä , että vaarallinen on, mutta mitään ei vaan meinannut tapahtua. Järjettömintä oli, että kunta kustansi jossain vaiheessa meidänkin lapselle taksikyydin kouluun. Taksilla lapsi sitten seilasi ympäri Piikkiötä tunnin verran...
Kaikesta Turun seudun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle saapuvasta jätevedestä 40 % on jätevesiviemäriin kuulumatonta sadevettä. Sade- ja sulamisvesiä kutsutaan hulevedeksi. Miten on mahdollista, että sadevesi päätyy jätevedenpuhdistuslaitokselle prosessoitavaksi mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti ?
Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin ansiokkaasti ruotii kuntien asemaa suhteessa markkinaehtoisesti toimiviin pienyrittäjiin blogikirjoituksessaan 20.2.17. Liitän hänen kirjoituksensa tähän syystä , että näen asiat hyvin samankaltaisesti.
Silmiini osui uusimmasta Suomen Kuvalehdestä kolumni tekoälytutkija Timo Honkelan ajatuksista. Kolumnin on kirjoittanut Lari Kotilainen, joka työkseen tutkii ja opettaa suomen kieltä Helsingin yliopistossa. Honkelan alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa muutama viikko sitten.
